JUHO KAITAJÄRVI

FM etnomusikologi, tohtoriopiskelija
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
Tampereen yliopisto
s-posti: juho.kaitajarvi[at]gmail.com

Etnomusikologina olen kiinnostunut musiikin suhteesta sosiaalisiin ja kulttuurisiin käytäntöihin. Väitöskirjatutkimuksessani syvennyn äänitteisiin. Niiden suhde musiikkikulttuurin on ajankohtainen kysymys. Luovan talouden ajattelussa kulttuuri on identiteettiä rakentavan kulutuksen kohde. Äänitteiden tuotantoon on kuitenkin perinteisesti sisältänyt jännitteitä, jotka syntyvät talouden ja taiteen välille. Myös taiteellisesti motivoituneen äänitetuottajan on pitänyt saada kompensoitua tuotantokulut jollain tavalla, useimmiten myymällä tuotettuja äänitteitä. Tuotannon rakenteet ovat muuttumassa internetin ja ohjelmistopohjaisen äänitystekniikan myötä, mistä näyttäisi seuraavan kahdensuuntaista kehitystä.

Ensimmäinen suuntaus on, että levymerkit joutuvat tuotteistamaan ja myymään artisteja tai etsimään muita rahoituslähteitä, kun itse äänitteiden myynti ei enää juuri tuota. Toinen tutkimattomampi kehityssuunta liittyy laajaan vaihdantatalouden ulkopuoliseen äänitetuotantoon. Niin sanottu lahjatalous on tullut jäädäkseen. Äänitteiden tuotanto on jalkautumassa ammattilaisten käsistä tavallisille musiikinharrastajille. Tämä taas näyttäisi johtavan siihen, että myös pienten aatteellisten äänitetuottajien rooli on muuttumassa.

Olen päätynyt tarkastelemaan musiikkialan rakennemuutosta riippumattomiksi mikrolevymerkeiksi määriteltyjen pienten äänitteisiin keskittyvien tuottajien osalta. Tutkimuksessani keskityn kolmeen teemaan: mikrolevy-yhtiöiden uuteen rooliin, ammattimaisen ja harrastusmaisen tuotannon väliseen suhteeseen ja äänitetuotannon kulttuuripolitiikkaan 2000-luvulla. Mikrolevy-yhtiöt voi nähdä tuotantoaktivisteina, jotka puolustavat julkaisutoiminnallaan taloudellisesti menestyvälle ”suurelle” tuotannolle vaihtoehtoisia kulttuurisia, taiteellisia tai aatteellisia arvoja. Määrittelen tällaisiksi äänitetuottajiksi Suomessa esimerkiksi Fonal Recordsin, Ektro Recordsin, Helmi-levyt ja Harmönia Recordsin. Mitä tapahtuu mikrolevy-yhtiöille internetin uusien musiikinjakelumahdollisuuksien myötä, kun marginaaliin jätettyä, vastakulttuurista musiikkia voidaan jakaa ilmaiseksi suoraan tekijöiltä käyttäjille?

Etnomusikologian vuosikirjassa 2012 julkaistussa artikkelissani käsittelen tutkimuskenttääni ja teoreettista viitekehystäni yleisesti. Muista väitöskirjani teemoista ja mieltä askarruttavista, tieteellisen työhöni liittyvistä asioista kerron lisää Kudos-kollektiivin blogissa.

Tutkimustani rahoittaa Musiikintutkimuksen valtakunnallinen tohtoriohjelma. Vaikka tutkimukseni on vielä alkutaipaleella, olen seurannut musiikkikulttuurin kehitystä jo pitkään musiikintekijänä (ks. jäsenyydet ja yhteydet), dj:nä, kriitikkona, tapahtumanjärjestäjänä ja fanina. Kulttuuriosuuskunta Uulun jäsenenä olen osallistunut monenlaisiin musiikkikulttuuriamme kehittäviin projekteihin.